Luettuani Danske Bankin ja Dealroomin *Nordic Defence Tech Report 2025* -selvityksen huomasin palaavani sen havaintoihin useaan kertaan. Raportti herätti nimittäin heti alusta alkaen vahvaa mielenkiintoa. Se avaa harvinaisen selkeästi, kuinka nopeasti ja laaja-alaisesti puolustusteknologian startup-kenttä on kehittynyt Pohjoismaissa – ja kuinka keskeiseen asemaan Suomi on noussut.
Tämä blogi ei kuitenkaan ole yritys tiivistää koko raporttia. Se on subjektiivinen nosto asioista, jotka jäivät itselleni erityisesti mieleen. Raportista olisi voinut poimia esiin paljon muutakin, mutta nämä havainnot piirsivät esiin kokonaisuuden, jota en ollut nähnyt yhtä kirkkaana aiemmin. Suosittelen lämpimästi perehtymään raporttiin itse – se palkitsee lukijan.
Defence-teknologian muutos ei ole trendi, vaan rakennemuutos
Puolustusteknologian innovaatioiden synty ei ole enää marginaalinen ilmiö. Geopoliittinen tilanne, NATO-jäsenyyksien tuoma uusi dynamiikka ja kriittisen infrastruktuurin turvaamisen tarve ovat nostaneet puolustusteknologian aivan uudelle tasolle. Samalla teknologinen murros – etenkin tekoälyssä, sensorijärjestelmissä, kvanttitekniikassa ja autonomiassa – on avannut ovia ratkaisuille, jotka eivät istu perinteiseen puolustusteollisuuden kehikkoon.
Erityisen merkittävä on dual-use-ajattelun nousu: teknologiat, joita voidaan hyödyntää yhtä lailla siviilissä kuin puolustuksessa. Näiden rajapintoihin syntyy nyt suurin osa kasvusta. On selvää, että tässä ei ole kyse hetkellisestä “turvallisuusbuumista” vaan pidemmästä, strategisesta käänteestä.
Suomi on noussut puolustusteknologian keskiöön – ja vieläpä ylivoimaisesti
Raportin ehkä yllättävin havainto on Suomen asema pääomasijoitusten keskuksena. Suomalaiset yritykset ovat keränneet noin 85 prosenttia koko Pohjolan defence-tech-sijoituksista viime vuosien aikana – yhteensä yli miljardin dollarin rahoituksen. Tämä ei ole pieni sivuhuomio, vaan kehityksen ytimeen menevä asia.
Suomi vetää puoleensa sijoittajia, jotka etsivät huippuluokan teknologiaa, erityisesti kvantti-, avaruus- ja kyberalueilla. Tämä ei ole sattumaa. Se kertoo pitkäjänteisestä osaamisen rakentamisesta, tutkimuksen vahvasta tasosta ja siitä, että startup-kenttä on Suomessa poikkeuksellisen ketterä ja teknisesti orientoitunut.
Mielenkiintoista on sekin, että Suomi ei ole vain “vahva yksi muiden joukossa”, vaan se asettaa käytännössä koko Pohjoismaisen mittapuun.
Kaupunkien ja ekosysteemien erilaiset roolit muodostavat Suomen vahvuuden
Raportissa tulee selvästi esiin, että Suomen puolustusteknologinen menestys ei ole yhden kaupungin varassa. Päinvastoin – se muodostuu usean alueen toisiaan täydentävistä rooleista.
Oulu on rakentanut mainettaan sensoriteknologian ja tietoliikenteen osaamisella jo vuosikymmeniä, ja nyt myös kvanttijärjestelmät vahvistavat asemaa. Turussa meriteknologian ja autonomisten järjestelmien ekosysteemi on kypsynyt nopeasti, ja Helsinki puolestaan on sijoittajien ja kyberturvan keskeinen solmukohta, eräänlainen teknologisen kysynnän ja tarjonnan kohtauspiste.
Tampereen ja Pirkanmaan rooli ansaitsee erityisen huomion. Alueella yhdistyvät optiikan ja fotoniikan huippututkimus, robotiikka, konenäkö, sensorifuusio ja vahva puolustus- ja ilmailuteollisuuden perinne. Tampere ei ainoastaan täydentää kansallista kokonaisuutta – se vahvistaa sitä merkittävästi.
Kun tätä kokonaisuutta katsoo raportin valossa, huomaa, että Suomi ei ole yksittäinen hub, vaan verkosto, jossa osaaminen liikkuu tehokkaasti yliopistojen, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä.
Kasvun esteet ovat todellisia, mutta ratkaistavissa
Vaikka kehitys on vaikuttavaa, raportti vetää esiin myös haasteita, joita ei voi sivuuttaa. Alkuvaiheen rahoitus on edelleen monille yrityksille hankalin kohta – erityisesti niille, jotka toimivat tutkimusintensiivisillä aloilla ja tarvitsevat pääomaa ennen ensimmäisiä kaupallisia asiakkuuksia.
Myös testialustojen ja pilotointiympäristöjen puute hidastaa kehitystä, ja puolustushankintoihin liittyvä regulaatio tekee kasvusta väistämättä hitaampaa kuin esimerkiksi ohjelmistopuolella.
Kilpailu kovenee, eikä Suomen asema ole itsestään selvä tulevaisuudessa. Juuri siksi nämä pullonkaulat on syytä ottaa vakavasti.
Tulevaisuuden kasvua ajaa viisi selkeää teknologista virtausta
Raportin tulevaisuusluonne on yhtä kiinnostava kuin sen nykyhetkeen keskittyvät luvut. Se nostaa esiin viisi kehityssuuntaa, jotka muokkaavat Pohjoismaiden puolustusteknologian seuraavaa aaltoa: kvanttiteknologia ja sensorit, avaruusratkaisut, tekoälypohjainen autonomia, kyberturvallisuus ja laaja dual-use-teknologioiden kaupallistuminen.
Suomi on mukana kaikissa näissä – ja joissakin jopa eturintamassa.
Lopuksi: Suomi ei vain pysy mukana – Suomi johtaa
Kun raportin sanoma tiivistyy yhteen virkkeeseen, se on tämä: Suomi on puolustusteknologian kasvun ytimessä, ja sen asema on rakenteellisesti vahva.
Menestys ei ole sattumaa, vaan seurausta vuosikymmenten kehityksestä, eri alueiden vahvuuksien yhdistämisestä, tutkimuksen korkeasta tasosta ja startup-kentän kunnianhimosta.
Aseman säilyttäminen vaatii kuitenkin rohkeita investointeja, sujuvampia testialustoja ja aktiivista ekosysteemityötä. Mutta lähtökohdat ovat poikkeuksellisen hyvät.
Raportti tarjoaa erinomaisen ikkunan siihen, mihin suuntaan Pohjoismaiden ja erityisesti Suomen puolustusteknologia on kehittymässä. Suosittelen lämpimästi tutustumaan siihen kokonaisuudessaan – se avaa silmät sille, miksi puolustusteknologia ei ole enää marginaalissa, vaan koko innovaatiokentän ytimessä.
Kari Neilimo
vuorineuvos, taloustiet. tri
Finnish Operations Center Oy, hallituksen jäsen
Lähde:
Danske Bank & Dealroom – Nordic Defence Tech Report 2025
